Uusi vuosi alkaa…
Uuden vuoden aatto ei ole palvelukodin asukkaille enää niin innostava ja jännitystä herättävä kuin nuorille ihmisille.
Tinat on valettu joskus kun lapset olivat pieniä. Taikoja ei enää huvita tehdä.
Rakettien pauketta kuuntelee muistisairas kädet peiton reunaa puristaen, silmät suurina pelosta. Alkoiko sota, hän kysyy ääni väristen.Yöhoitaja rauhoittaa, ei alkanut. Uuden vuoden raketteja paukuttavat.
Kodassa keitetään nakkeja ja vietetään yhteistä aikaa. Syödään suklaata vielä ja juodaan tuoreiden torttujen kanssa kahvit.
Ilmeisesti uusi vuosi ei ole ollut ikäihmisille kovin merkittävä. Ei oikein juttua irtoa, vaikka kuinka yritetään jututtaa.
Mutta presidentin puheella on paikkansa. Sitä kuuntelimme hyvin keskittyneesti.
Presidentillä oli hyvä puhe. Uusi vuosi on aina tyhjä taulu. Siihen alkaa piirtyä uusia asioita sitä mukaa kun elämme täällä.
Mitä Uusi vuosi tuo tullessaan, sitä emme kukaan tiedä.
Täällä emme keskity niihin uhkiin ja ikäviin asioihin, mitä ympäröivä maailmamme tarjoaa meille.
Täällä iloitsemme pienistä asioista. Niitä löytyy jokaisesta päivästä.
Onnea uudelle vuodelle
